Ihan alkuun varoitus että tästä tulee tämmönen jeejee selostus ilman yhtään kuvaa <3
Olin tosiaan koko tän viikon kipeänä. Kouluterkkari sano keskiviikkona että on liikkeellä just tämmöstä samanlaista lämpöilyä niinku mulla. Päätin sitte suorittaa ton viime viikkosen kulttuurihistorian kurssin uudestaan ens vuonna. Ois ollu vähä turha mennä vaan perjantaina testiin ku ei tienny asioista yhtään mitään. Enkä kyllä ois voinu mennäkkään ku mulla oliki vielä torstainaki kuumetta.
Torstaina aluksi näytti hyvältä eikä kuumetta ollu vielä yhenkään jälkeen, joten lähin bussilla Ouluun. Nimittäin hakemaan meidän AUTOA. Hihii. Enpä ois arvannukkaan kuin jännältä se oman auton saaminen tuntukaan sitte loppujen lopuksi. Ostettiin siis meidän iskän entinen auto kun ne osti uuden. Hymy perseessä kuuntelin sitte ku iskä selitti kaikkia asioita, ja edelleen naama virneessä lähdin siitä sitte ajeleen mun OMALLA autolla. Menin sitte vielä käymään äitin tykönä kotona ennen ku lähin ajaan takas Tornioon. Äitin luona tosiaan mittasin kuumeen ja sitähän sitte taas oli. Torniossa pakkasin kamppeet ja lähin samoilla tulilla kohti Rovaniemeä, jossa Peten isä asuu. Pete oliki jo jääny päivällä sinne Leviltä (töistä) tullessa. Oli ihan kamala ajaa ihan pilkkopimeässä jossain mettän keskellä, vielä ku kaikki varotteli että on hirvetki liikkeellä. Miten ihmeessä pitäs yhtä aikaa kattoa tietää ja mettää tien molemmilta puolilta? Pimeässä varmaan pikkusen vaikia joku hirvi ees erottaa. Hyi helvetti. Sitte kävi niinki ihanasti että loppumatkasta puhelimesta loppu akku. No ei siinä muuten mitään mutta ku nämä oli viime käynnin jälkeen muuttanu, eikä mulla ollu tiedossa ku osote ja kaupunginosa. Niin ja se että "prisman jälkeen pitää kääntyä." Yritin siinä sitte vielä puhelinta saada päälle mutta se sammu uudestaan. Siinä vaiheessa piti vetää pienet voieivoieivoiei paniikki itkut. Onneksi, voi luoja onneksi olin nähny sen kaupunginosan nimen puhelimen navigaattorista, joten pystyin seuraan sinne ohjaavia kylttejä. Siellä sitte harhailin jonku aikaa, kunnes tuli vastaan semmonen epänormaalin iso osotekyltti (vai miksi niitä sanotaan niitä tieviittoja missä se tien nimi lukee?) jossa luki oikean tien nimi. Se helpotuksen tunne siinä vaiheessa oli aika mahtava. Löysin siinä pienen pyörimisen jälkeen jopa oikean talon ja seuraava kysymys oliki miten pääsen sisään ku alaovi on lukossa... No onneksi mut nähtiin ja mulle tultiin aukaseen ovi. Ei ollu mitenkään äärimmäisen kivaa.
Mulla ei tosiaan ollu viikonloppuna konetta mukana ollenkaan. Kamera oli mutta eipä siinä ollu semmosta hetkeä että ois muistanu kuvia ottaa. Käytiin perjantaina ja lauantaina vähä shoppailemassa mutta siitä lisää myöhemmin. En tosiaan sitte torstain jälkeen mitannu kuumettakaan. En ehkä ees uskalla mitata nyt. Huomenna alkaa uus jakso ja uus kurssi. Mahollisesti vielä ihan super kiva kurssi. Ei siis huvita lähtä terveyskeskukseen palloileen. Tuossa vähän yli tunti sitte tultiin tosiaan kotiin. Nyt aionki sitte ihan vaan rentoutua tässä loppuillan. Niin ja saatiinhan me myös Peten iskältä pesukone. Ihan huippujuttu. Ei tarvi enää neljännestä kerroksesta rampata pesemässä alhaalla pyykkiä.
Siispä huomenna (tai viimestään ylihuomenna) lisää parista ostoksesta mitä tein Rovaniemellä, ja kuvaa meijän autostaaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti